torstai 31. maaliskuuta 2011
Wellcome
Saatat ihmetellä syntynyttä sekamelskaa. Ensin on keittiö, ruokailuhuone yms. ja sitten tulevat alkuun kuuluvat tekstit. Tämä nyt johtuu tästä opettelusta. Niin oli iso työ, etten jaksa enää ruveta muuttamaan. Toivottavasti voit silti viihtyä seurassani.
Keittiö - Kitchen
Kolmannessa kerroksessa ovat keittiö ja ruokailuhuone. Koska rakas harrastukseni on ruoavalmistus, tästäkin keittiöstä sen voi huomata. Kaikki yksityiskodat ovat vuosien varrelta kertyneitä ihanuuksia. Tämänhetkinen ruoanlaittaja muistuttaa kovasti hoitajaani Ainoa. Lapset ovat saaneet pitää vaatetuksensa, koska tyttäreni on pienenä ne omin käsin valmistanut. Ne tuovat mieleeni monia yhteisiä leikkejä.
Tässä lienevät lähes ensimmäiset massailuni. Kyllä nyt naurattaa, kun ensimmäisiä blogeja lukiessani, en ymmärtänyt, mitä "massailu" mahtaa tarkoittaa? Ajattelin, että kyllä on kummallinen sana!
Ruokailuhuone - Diningroom
Ruokahuoneen matto muistuttaa lähes 30 vuotta sitten tekemästäni Pariisin matkasta. Keittiön puolelta pilkottava Tupperware uutenakin kertoo ajasta, jolloin olin konsulenttina minäkin.
Viinikuuleri on isoäitini hopeinen sormustin. Jatan pääsiäismuna enteilee jo lähestyvää pääsiäistä. Tarjotinpöytä on Tukholman messuilta. Sen tarjotin on irrallinen.
keskiviikko 30. maaliskuuta 2011
Tervetuloa taloon!
Nukkekoti Sonaatti on muistojeni talo. Sen kerroksissa ja huoneissa on paljon muistoja elämäni varrelta. Kun katson jotakin pientä yksityiskohtaa, mieleeni palaa se ja se tapahtuma, se ja se henkilö, se ja se matka. Se onkin talon tarkoitus. Talo muistuttaa minua tärkeistä asioista.
Talo on saanut lopullisen nimensä aivan viime päivinä, vaikka se on elänyt kanssani jo vuosikymmeniä. Ensin Lundbyn talossa milloin kerros - milloin rivitalona. Sitten uudessa vaaleanpunaisen kerrostalossa (sen tuunaus on vuorossa seuraavana), josta se muutti tähän tammiseen liinavaatekaappiin.
Talo elää koko ajan ja vuosikymmenistä huolimatta siellä on edelleen osittain keskeneräistä. Tumman ruskeat huonekalut ovat lähes kaikki 70-luvulta. Se oli sen ajan muoti. Silloin ei ollut aavistustakaan valkoisista tai muun värisistä ihanista kalusteista ja tavaroista. Ei ainakaan minulla. Silloin ostin melkein kaiken ja tein vain jotain pientä itse - myös ihmiset, kuten voit huomata. En tullut ajatelleeksikaan, että olisin voinut tehdä itse.
Talo on saanut lopullisen nimensä aivan viime päivinä, vaikka se on elänyt kanssani jo vuosikymmeniä. Ensin Lundbyn talossa milloin kerros - milloin rivitalona. Sitten uudessa vaaleanpunaisen kerrostalossa (sen tuunaus on vuorossa seuraavana), josta se muutti tähän tammiseen liinavaatekaappiin.
Talo elää koko ajan ja vuosikymmenistä huolimatta siellä on edelleen osittain keskeneräistä. Tumman ruskeat huonekalut ovat lähes kaikki 70-luvulta. Se oli sen ajan muoti. Silloin ei ollut aavistustakaan valkoisista tai muun värisistä ihanista kalusteista ja tavaroista. Ei ainakaan minulla. Silloin ostin melkein kaiken ja tein vain jotain pientä itse - myös ihmiset, kuten voit huomata. En tullut ajatelleeksikaan, että olisin voinut tehdä itse.
Olohuone - Livingroom
Aloitetaan taloon tutustuminen sen neljännestä kerroksesta - sen olohuoneesta. Olohuone on ollut aina kodin sydän. Täällä viihdytään, keskustellaan, luetaan, kuunnellaan musiikkia, ollaan joko yksin tai yhdessä. Viihdytään. Täällä isäntä musisoi ja tänne kutsutaan vieraatkin viihtymään. Tule sinäkin.
Kaunis vaaleansininen - äitini lempiväri - on muisto hänestä. Seinällä olevat siluetit ovat lapsistani ja leikattu Linnanmäellä 70-luvulla. Vaalea laatikosta on 50-luvulta ja löytö Tukholman Miniatyyrimessuilta muutama vuosi sitten. kaakeliuuni - vielä keskeneräinen - on Sari Höglundin jäämistöä. Sen vieressä vasemmalla olevan maalauksen on tehnyt taidemaalari Elisa Heinonen. Palmun on omaa käsialaani. Samoin kori, jossa olevat kankaiset kukat ovat säilyneet läpi vuosikymmenien ja olleet hatussani, kun olin 2-vuotias. Flyygelin vieressä olevan pasuunan mieheni sai minulta lahjaksi pari joulua sitten. Maljakko päivänkakkaroineen on kotoisin Mostly Art´ista. Sohvalla on EU:n perustuslaki niinkuin monen muunkin mineilijän blogista olen huomannut. Sehän on luonnollisesti meidän historiaamme sekin.
Kaunis vaaleansininen - äitini lempiväri - on muisto hänestä. Seinällä olevat siluetit ovat lapsistani ja leikattu Linnanmäellä 70-luvulla. Vaalea laatikosta on 50-luvulta ja löytö Tukholman Miniatyyrimessuilta muutama vuosi sitten. kaakeliuuni - vielä keskeneräinen - on Sari Höglundin jäämistöä. Sen vieressä vasemmalla olevan maalauksen on tehnyt taidemaalari Elisa Heinonen. Palmun on omaa käsialaani. Samoin kori, jossa olevat kankaiset kukat ovat säilyneet läpi vuosikymmenien ja olleet hatussani, kun olin 2-vuotias. Flyygelin vieressä olevan pasuunan mieheni sai minulta lahjaksi pari joulua sitten. Maljakko päivänkakkaroineen on kotoisin Mostly Art´ista. Sohvalla on EU:n perustuslaki niinkuin monen muunkin mineilijän blogista olen huomannut. Sehän on luonnollisesti meidän historiaamme sekin.
perjantai 25. maaliskuuta 2011
Tervetuloa!
Tervetuloa uuteen ja samalla ensimmäiseen nukkekotiblogiini. Mukavaa, että löysit tänne. Olen jo pitkään seurannut ihaillen lukuisia miniasioista kertovia sivuja ja samalla löytänyt niistä toinen toistaan kiehtovampia ideoita, joista osan olen toteuttanutkin pienemmällä tai suuremmalla menestyksellä. Kiitos innostavista ideoista.
Blogini nimi on NUKKEKOTI SONAATTI, joka on liinavaatekaappiin rakentamani viisikerroksinen talo. Se on elänyt kanssani jo vuosikymmeniä, mutta sen elämästä kerron myöhemmin. Muutenkin blogini on vielä raakile ja monin tavoin alkutekijöissään. Vähän kerrallaan sivut monipuolistuvat, kunhan opin ja uskallan enemmän. No, harjoitus tekee mestarin ja mestari harjoittelee aina!
Nyt kuitenkin toivotan sinut tervetulleeksi pienen lyhdyn myötä. Se löytyi parvekkeen nurkasta kevätsiivouksen yhteydessä Ja yhtäkkiä hoksasin, että senhän voi sisustaa. Puu on lehtensä pudottanut oikea pieni oliivipuu. Tuolit ja lyhdyn olen ostanut Minijuliannalta Lahden viime kesän markkinoilta. Lumi on somistuksessa käytettävää keinolunta.
--- This is my first posting. I am very happy that you have found your way to my blog. Welcome! Dollhouse by name SONAATTI is a big wardrobe where is a dollhouse with five floors. I tell you about it later. Now I wish you wellcome with this little lantern to my blog.
Blogini nimi on NUKKEKOTI SONAATTI, joka on liinavaatekaappiin rakentamani viisikerroksinen talo. Se on elänyt kanssani jo vuosikymmeniä, mutta sen elämästä kerron myöhemmin. Muutenkin blogini on vielä raakile ja monin tavoin alkutekijöissään. Vähän kerrallaan sivut monipuolistuvat, kunhan opin ja uskallan enemmän. No, harjoitus tekee mestarin ja mestari harjoittelee aina!
Nyt kuitenkin toivotan sinut tervetulleeksi pienen lyhdyn myötä. Se löytyi parvekkeen nurkasta kevätsiivouksen yhteydessä Ja yhtäkkiä hoksasin, että senhän voi sisustaa. Puu on lehtensä pudottanut oikea pieni oliivipuu. Tuolit ja lyhdyn olen ostanut Minijuliannalta Lahden viime kesän markkinoilta. Lumi on somistuksessa käytettävää keinolunta.
--- This is my first posting. I am very happy that you have found your way to my blog. Welcome! Dollhouse by name SONAATTI is a big wardrobe where is a dollhouse with five floors. I tell you about it later. Now I wish you wellcome with this little lantern to my blog.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)