MUISTOJENI NUKKEKOTI - THE DOLLHOUSE OF MY MEMORIES

Iso kaappinukketaloni - MUISTOJENI TALO - on ollut taas pitkään muutoksen kourissa. Olen maalannut kaikki seinät pastellin sävyillä uudelleen. Tapetteja en ole tällä kertaa käyttänyt lainkaan. Valaistuksen olen toteuttanut  pelkästään led-valoilla. Aikoinaan kyllä aloin asentaa sähkövaloja johtoineen, mutta se osoittautui minulle liian haasteelliseksi. Niinpä päädyin ledeihin ja olen tosi tyytyväinen. Tietysti valojen sytyttämisessä ja sammuttamisessa on enemmän vaivaa. Mutta eipä tuo haittaa. Seinä- ja kattolamput ovat kiinni magneeteilla, joten ne voi ottaa helposti käteen ja sytyttää siinä.

Kuvassa vain murto-osa talon lampuista.

Talo on täynnä muistoja vuosikymmenien varrella kohtaamistani iloista ja suruista, juhlasta ja arjesta. Erilaisista minulle tavalla tai toisella tärkeistä tapahtumista, perheestäni, vanhemmistani, lapsuudestani,  aikuisuudestani, ystävistäni... Ja talo täydentyy jatkuvasti. Viimeisin löytöni on Tallinnasta  kaunis metallinen kynttilänjalka nukkekodin kappeliin kastekynttilää varten.

Ensimmäisenä esittelen ruokahuoneen, joka on täysin valmis - tällä erää. Huoneessa on paljon muistoja: isoäitini hopeinen sormustin  viinikuulerina (sitä täytyi vähän muotoilla vasaralla, jotta pysyy pystyssä),  tarjoilupöytä Tukholmasta ensimmäisiltä nukkekotimarkkinoiltani ikinä (innostukseni hypähti pilviin matkan seurauksena),  matto Pariisin ihanalta kirpputorilta Porte Clignancourtissa (silloin ostin sen vain koska pidin siitä. Myöhemmin huomasin, että sehän on hyvä matto). Seinällä  ensimmäinen ristipistominini. Osa huonekaluista ja pikkuesineistä hyvältä ystävältäni Pirkko-Liisalta.  Kukat luonnollisesti omaa käsialaani ja valmistettu Pascale Garnierin upeista materiaaleista. Ruokapöydän tuoleineen olen hankkinut aikoinaan Minimaailmasta, maalannut sen jälleen kerran ja päällystänyt tuolit vaalean vihreällä silkillä sekä punonut niihin nyörit  mieheni suosiollisella avustuksella.  Kaikki lamput ovat ledejä.

Oikealla seinällä oleva hopeinen tarjotin on sekin lahjana saatu. Alla oleva kaunis lasikannu laseineen on muisto Farumista Tanskasta. Siellä saksalainen lasinpuhaltajamestari puhalsi minipilleillä monenlaisia miniatyyrejä meidän ihmetellessämme vieressä.
 Läheiseni ja monet ystäväni tietävät minulle tärkeästä harrastuksestani ja täydentävät usein kokoelmiani. Kiitos heille siitä.

Koska nukkekotini on kaapissa, olen laittanut väliseinät niin, että hyllyjen etureunaan jää ikäänkuin ovi. Kuten huomaat, vieressä oikealla pilkistää nukkekotini keittiö.

 Valmiina on myös kappeli. Viimeisin löytöni on Tallinnasta kaunis metallinen kynttilänjalka kastekynttilää varten.  Uusi kastemaljakin on jo paikoillaan. Kauniin pienen käsinmaalatun  ikonin on mieheni hankkinut juuri tätä varten.  Ikoni vasemmalla seinällä on lahja eräältä ystävältäni. Liikuttavat virsikirjat on tehnyt tyttärentyttäreni 5-vuotiaana. Samoin alttaripöydän tulitikkurasioista ja pitsistä.  Ja mitään  en vaihda. Kirkkoharmoni on mieheni saamaa lahja ystävältämme. Lattialla oleva silkkimatto on muisto Dubain matkalta ja hankittu määrättyyn huoneeseen. Tosin silloin ei vielä ollut tietoakaan siitä, että joskus talossa on kappeli! Tuolit ensimmäisestä aikuisnukkekodistani 70-luvun alusta.Virsitaulussa on häävirtemme 135. "Jumala loi auringon kuun..."

Näissä kuvissa muistoni elävät konkreettisissa pienoismalleissa. Tämä on minulle todella merkittävä tapa elää nukkekotielämää. Ja mikä ihaninta, myös mieheni elää tätä kanssani.