Fall works have been done. Winter is welcome.
sunnuntai 4. marraskuuta 2018
tiistai 19. kesäkuuta 2018
LIITERI ja KIPPURAPUU
Mieheni on tehnyt liiterin Erja Helanderilta hankitusta liiterikitistä jo pari vuotta sitten.
Puupino on koottu lähimetsästä haetuista oksista. Hienoakin hienommat työkalut olen tilannut nukkekotikirppikseltä. Ne ovat Taina Kekin käsialaa. Puukkokin on niin terävä, että kyllä sillä sormeensa helposti haavan saa. Teräviä ovat myös kirves ja vesuri. Pokasahassa on käsittääksesi lehtisahan terä.
Puupino on koottu lähimetsästä haetuista oksista. Hienoakin hienommat työkalut olen tilannut nukkekotikirppikseltä. Ne ovat Taina Kekin käsialaa. Puukkokin on niin terävä, että kyllä sillä sormeensa helposti haavan saa. Teräviä ovat myös kirves ja vesuri. Pokasahassa on käsittääksesi lehtisahan terä.
Lyhdyn vieressä olevan jäykästä rautalangassa taivutellun kippurapuun löysin Helsinkiläiseltä kirpputorilta. Eräänä iltana TV:tä katsellessani aloin oikoa sen oksia. Kyllä olikin hommaa. Langat oli kiedottu moneen kertaan toistensa lomaan ja niiden irroittaminen vaati kärsivällisyyttä.
Puusta tuli paljon ilmavampi ja herkempi. Sen kokokin kasvoi lähes puolella entisestään.
Liiterin vierestä sille löytyi oivallinen paikka. Vanha liiteri ja vanha puu. Aluksi ajattelin laittaa puuhun runsaasti lehtiä/kukkia, mutta kyllä se nyt saa jäädä entiselleen. Se on mielestäni kaunis sellaisenaan. Ehkä yhteen oksaan voin laittaa aivan muutaman lehden.
Tunnisteet:
Itse tehtyä,
Kitit,
Liiteri,
Ostettua,
Tuunattua
maanantai 30. huhtikuuta 2018
Iloista Vappua - Happy First May
Simat ja munkit on kannettu pöytään. Kavereita odotetaan juhlimaan. Jokaiselle on varattu oma ilmapallo!
Tunnisteet:
Itse tehtyä,
Kevät,
Lyhty,
Massailu,
Vappu,
Vuodenajat
maanantai 9. huhtikuuta 2018
KELLARI - THE CELLAR
Pitkään odotettu kellariprojektini on nyt loppusuoralla. Olen aina haaveillut oikeasta nukkekodin ruokakellarista sekä lapsuuden kesien liiteristä. Nyt olen saanut ne. Ovat kyllä olleet tuskan takana, mutta myös sen arvoisia.
Vuosien mittaan niihin sopivaa tavaraa on kertynyt markkinoilta ja kirppikseltä. Säilykkeitä, hedelmiä, vihanneksia ja runsaasti muunlaista "kellaritavaraa". Jotakin olen ajan kuluessa tehnyt toki itsekin. Mutta kun en ole mikään massailun mestari - moni tietää, että minikukkien tekeminen on intohimoni - luotan tässä asiassa enemmän taitajien kykyihin. HappyLittleMuffin, Jatan Miniruoat ja muutamien muiden kollegojen hienot aikaansaannokset.
Näyttää kylläkin siltä, että ruokakellari on jo täpötäynnä. Mutta haluan sinne vielä katosta riippuvan savustetun kinkun, kuten sota- ja pula-ajan kellarissamme oli. Sekä lihoja ja makkaroita roikkumaan seinälle nauloihin ja juustotahkoja hyllylle. Täytyy sitten vain tehdä tilaa ja siirtää valmiita ruokia muualle.
Mutta mennäänpä alkuun.
Mutta mennäänpä alkuun.
Päätin laittaa kellariin tiiliseinät ja maalata varaston seinät kulahtaneen harmaiksi. Lattiaan piti myös saada "betonivalu".
Ensimmäinen lattia meni kyllä ihan mönkään, mutta mieheni ideasta töpöttelin sienellä sen päälle vaaleamman harmaata. Se näyttikin sitten jo paremmalta eritoten, koska edellinen tumma väri kuultaa mukavasti alla. Mirka Salonen teki kellariin hyllyt, koska huonekalutkaan eivät kuulu vahvuuksiini. Tein kyllä yhden hyllyn, mutta siitä tuli aivan liian huojuva. Vanhensin valmiit hyllyt laimennetulla akryylivärisekoituksella, koska etikka-teräsvillaseos ei oikein tällä kertaa onnistunut.
Ruskea savipurkki hyllyllä on joskus 70-luvulla hankkimiani ensimmäisiä minejäni. Se kuuluu ehdottomasti Muistojeni talooni viestinä menneisyydestä ja aikuisikäni nukkekotiharrastuksesta.
Samalla töpöttämistekniikalla tein liiterin seinät mieleisikseni. Sitten olikin aika kerätä ja asettaa tavarat paikoilleen. Peräseinälle kulahtanut hylly, ihana kannellinen kori, jollainen oli lapsuudessani täynnä äidin vanhoja vaatteita. Oi mitä aarteita ne meistä lapsista olivatkaan! Puutarhatuolit - Erja Helanderin taitavista käsistä - talvisäilössään. Samoin ruostunut ruohonleikkuri jne...
Samalla töpöttämistekniikalla tein liiterin seinät mieleisikseni. Sitten olikin aika kerätä ja asettaa tavarat paikoilleen. Peräseinälle kulahtanut hylly, ihana kannellinen kori, jollainen oli lapsuudessani täynnä äidin vanhoja vaatteita. Oi mitä aarteita ne meistä lapsista olivatkaan! Puutarhatuolit - Erja Helanderin taitavista käsistä - talvisäilössään. Samoin ruostunut ruohonleikkuri jne...
Ruukut, muuttolaatikot, lyhdyt, saappaat, mehumaija jne ovat nyt löytäneet paikkansa. Keväällä puusta pudonnut linnanpesäkin kököttää koriarkun kannella. Pari vanhaa julistetta kertovat omaa kieltää kesäisistä lavatansseista ja vanhoista elokuvista.
Vanhat sodan aikaiset lehdet ovat unohtuneet varaston lattialle. Vuoden 1941 Kotiliesikin on vielä tallella ja siinä ihan päällimmäisenä.
Sitten ruokakellarin puolelle.
Ruokakellari on täppösen täynnä. Takahyllyllä olevan oikean pienen pienen ruislimpun olen ostanut 70-luvulla Hakaniemen torilla olleesta Pienen Pieni - nimisestä kaupasta, joka on lopettanut toimintansa vuosikymmeniä sitten. Silloin leipä oli minusta aivan ihmeellinen ja onhan se sitä toki vieläkin. Se on onneksi säilynyt vuosikymmenien ajan nukkekodeissani, missä milloinkin.
Täydet hyllyt kertovat nukkekodin ahkerasta emännästä, joka vaivojaan säästämättä on säilönyt kesäiset herkut ja vitamiinit talven varalle. Pieni kellarihiirikin - tuttavalta saatu tuliainen - on pujahtanut popsimaan herkkujuustoaan.
Ja juuri tänään huomasin, että jotain tärkeätä varastosta vielä puuttuu. Ruskeat, paperinarulla suljetut vaatepussit valkoisine nimilappuineen ja luonnollisesti talvehtimassa oleva pelargonia.
Onkohan tämä koskaan valmis!
Tunnisteet:
Itse tehtyä,
Kellari,
Massailu,
Ostettua,
Tuunattua,
Uusia taitoja
sunnuntai 1. huhtikuuta 2018
RIEMULLISTA PÄÄSIÄISTÄ - JOYFULL EASTER
Nukkekodin pääsiäisateria.
Taustalla oikealla ihanat leivonnaiset ja edessä pääsiäisappelsiinit.
Iso ja pikkupasha.
keskiviikko 14. helmikuuta 2018
sunnuntai 7. tammikuuta 2018
ANTIIKKIPIANO
Ostin pari vuotta sitten nukkekotikirppiksen huutokaupasta vanhan pianon miehelleni lahjaksi. Mirka Salonen teki siihen tyyliin sopivan tuolin. Ja niin soi kirkkaana Mozartin Divertimento! Myös pasuuna on lahja miehelleni. Sitä hän soittaa orkesterissa. Mozart-lautanen on muisto Wienin matkalta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)