AUTUMN HAS GONE

Fall works have been done. Winter is welcome.

LIITERI ja KIPPURAPUU

Mieheni on tehnyt liiterin Erja Helanderilta hankitusta liiterikitistä jo pari vuotta sitten.

Puupino on koottu  lähimetsästä haetuista oksista. Hienoakin hienommat työkalut olen tilannut nukkekotikirppikseltä. Ne ovat Taina Kekin käsialaa. Puukkokin on niin terävä, että kyllä sillä sormeensa helposti haavan saa. Teräviä ovat myös kirves ja vesuri. Pokasahassa on käsittääksesi lehtisahan terä.

Lyhdyn vieressä olevan jäykästä rautalangassa taivutellun kippurapuun löysin Helsinkiläiseltä kirpputorilta. Eräänä iltana TV:tä katsellessani aloin oikoa sen oksia. Kyllä olikin hommaa. Langat oli kiedottu moneen kertaan toistensa lomaan ja niiden irroittaminen vaati kärsivällisyyttä.

Puusta tuli paljon ilmavampi ja herkempi. Sen kokokin kasvoi lähes puolella entisestään.

Liiterin vierestä sille löytyi oivallinen paikka. Vanha liiteri ja vanha puu. Aluksi ajattelin laittaa puuhun runsaasti lehtiä/kukkia, mutta kyllä se nyt saa jäädä entiselleen. Se on mielestäni kaunis sellaisenaan.  Ehkä yhteen oksaan voin laittaa aivan muutaman lehden.

KELLARI - THE CELLAR

Pitkään odotettu kellariprojektini on nyt loppusuoralla. Olen aina haaveillut oikeasta nukkekodin ruokakellarista sekä lapsuuden kesien liiteristä. Nyt olen saanut ne. Ovat kyllä olleet tuskan takana, mutta myös sen arvoisia.

Vuosien mittaan niihin sopivaa tavaraa on kertynyt markkinoilta ja kirppikseltä. Säilykkeitä, hedelmiä, vihanneksia ja runsaasti muunlaista "kellaritavaraa". Jotakin olen ajan kuluessa tehnyt toki itsekin. Mutta kun en ole mikään massailun mestari - moni tietää, että minikukkien tekeminen on intohimoni -  luotan tässä asiassa enemmän  taitajien kykyihin. HappyLittleMuffin, Jatan Miniruoat ja muutamien muiden kollegojen hienot aikaansaannokset.

Näyttää kylläkin siltä, että ruokakellari on jo täpötäynnä. Mutta haluan sinne vielä katosta riippuvan savustetun kinkun, kuten sota- ja pula-ajan kellarissamme oli. Sekä lihoja ja makkaroita roikkumaan seinälle nauloihin ja juustotahkoja hyllylle. Täytyy sitten vain tehdä tilaa ja siirtää valmiita ruokia muualle.

Mutta mennäänpä alkuun.

Päätin laittaa kellariin tiiliseinät ja maalata varaston seinät kulahtaneen harmaiksi. Lattiaan piti myös saada "betonivalu".

Ensimmäinen lattia meni kyllä ihan mönkään, mutta mieheni ideasta töpöttelin sienellä sen päälle vaaleamman harmaata. Se näyttikin sitten jo paremmalta eritoten, koska edellinen tumma väri kuultaa mukavasti alla. Mirka Salonen teki kellariin hyllyt, koska huonekalutkaan eivät kuulu vahvuuksiini. Tein kyllä yhden hyllyn, mutta siitä tuli aivan liian huojuva. Vanhensin valmiit hyllyt laimennetulla akryylivärisekoituksella, koska etikka-teräsvillaseos ei oikein tällä kertaa onnistunut.

Ruskea savipurkki hyllyllä on joskus 70-luvulla hankkimiani ensimmäisiä minejäni. Se kuuluu ehdottomasti Muistojeni talooni viestinä menneisyydestä ja aikuisikäni nukkekotiharrastuksesta.

Samalla töpöttämistekniikalla tein liiterin seinät mieleisikseni. Sitten olikin aika kerätä ja asettaa tavarat paikoilleen. Peräseinälle kulahtanut hylly, ihana kannellinen kori, jollainen oli lapsuudessani täynnä äidin vanhoja vaatteita. Oi mitä aarteita ne meistä lapsista olivatkaan! Puutarhatuolit - Erja Helanderin taitavista käsistä - talvisäilössään. Samoin ruostunut ruohonleikkuri jne...

Ruukut, muuttolaatikot, lyhdyt, saappaat, mehumaija jne ovat nyt löytäneet paikkansa. Keväällä puusta pudonnut linnanpesäkin kököttää koriarkun kannella. Pari vanhaa julistetta kertovat omaa kieltää kesäisistä lavatansseista ja vanhoista elokuvista.

Vanhat sodan aikaiset lehdet ovat unohtuneet varaston lattialle. Vuoden 1941 Kotiliesikin on vielä tallella ja siinä ihan päällimmäisenä.

Sitten ruokakellarin puolelle.

Ruokakellari on täppösen täynnä. Takahyllyllä olevan oikean pienen pienen ruislimpun olen ostanut 70-luvulla Hakaniemen torilla olleesta Pienen Pieni - nimisestä kaupasta, joka on lopettanut toimintansa vuosikymmeniä sitten. Silloin leipä oli minusta aivan ihmeellinen ja onhan se sitä toki vieläkin. Se on onneksi säilynyt vuosikymmenien ajan  nukkekodeissani, missä milloinkin.

Täydet hyllyt kertovat nukkekodin ahkerasta emännästä, joka vaivojaan säästämättä on säilönyt kesäiset herkut ja vitamiinit talven varalle. Pieni kellarihiirikin - tuttavalta saatu tuliainen - on pujahtanut popsimaan herkkujuustoaan.

Ja juuri tänään huomasin, että jotain tärkeätä varastosta vielä puuttuu. Ruskeat, paperinarulla suljetut vaatepussit valkoisine nimilappuineen ja luonnollisesti talvehtimassa oleva pelargonia.

Onkohan tämä koskaan valmis!

RIEMULLISTA PÄÄSIÄISTÄ - JOYFULL EASTER

Nukkekodin pääsiäisateria.

Taustalla oikealla ihanat leivonnaiset ja edessä pääsiäisappelsiinit.

Iso ja pikkupasha.

ANTIIKKIPIANO

Ostin pari vuotta sitten nukkekotikirppiksen huutokaupasta vanhan pianon miehelleni lahjaksi. Mirka Salonen teki siihen tyyliin sopivan tuolin. Ja niin soi kirkkaana Mozartin Divertimento! Myös pasuuna on lahja miehelleni. Sitä hän soittaa orkesterissa. Mozart-lautanen on muisto Wienin matkalta.

MUISTOJENI NUKKEKOTI - THE DOLLHOUSE OF MY MEMORIES

Iso kaappinukketaloni - MUISTOJENI TALO - on ollut taas pitkään muutoksen kourissa. Olen maalannut kaikki seinät pastellin sävyillä uudelleen. Tapetteja en ole tällä kertaa käyttänyt lainkaan. Valaistuksen olen toteuttanut  pelkästään led-valoilla. Aikoinaan kyllä aloin asentaa sähkövaloja johtoineen, mutta se osoittautui minulle liian haasteelliseksi. Niinpä päädyin ledeihin ja olen tosi tyytyväinen. Tietysti valojen sytyttämisessä ja sammuttamisessa on enemmän vaivaa. Mutta eipä tuo haittaa. Seinä- ja kattolamput ovat kiinni magneeteilla, joten ne voi ottaa helposti käteen ja sytyttää siinä.

Kuvassa vain murto-osa talon lampuista.

Talo on täynnä muistoja vuosikymmenien varrella kohtaamistani iloista ja suruista, juhlasta ja arjesta. Erilaisista minulle tavalla tai toisella tärkeistä tapahtumista, perheestäni, vanhemmistani, lapsuudestani,  aikuisuudestani, ystävistäni... Ja talo täydentyy jatkuvasti. Viimeisin löytöni on Tallinnasta  kaunis metallinen kynttilänjalka nukkekodin kappeliin kastekynttilää varten.

Ensimmäisenä esittelen ruokahuoneen, joka on täysin valmis - tällä erää. Huoneessa on paljon muistoja: isoäitini hopeinen sormustin  viinikuulerina (sitä täytyi vähän muotoilla vasaralla, jotta pysyy pystyssä),  tarjoilupöytä Tukholmasta ensimmäisiltä nukkekotimarkkinoiltani ikinä (innostukseni hypähti pilviin matkan seurauksena),  matto Pariisin ihanalta kirpputorilta Porte Clignancourtissa (silloin ostin sen vain koska pidin siitä. Myöhemmin huomasin, että sehän on hyvä matto). Seinällä  ensimmäinen ristipistominini. Osa huonekaluista ja pikkuesineistä hyvältä ystävältäni Pirkko-Liisalta.  Kukat luonnollisesti omaa käsialaani ja valmistettu Pascale Garnierin upeista materiaaleista. Ruokapöydän tuoleineen olen hankkinut aikoinaan Minimaailmasta, maalannut sen jälleen kerran ja päällystänyt tuolit vaalean vihreällä silkillä sekä punonut niihin nyörit  mieheni suosiollisella avustuksella.  Kaikki lamput ovat ledejä.

Oikealla seinällä oleva hopeinen tarjotin on sekin lahjana saatu. Alla oleva kaunis lasikannu laseineen on muisto Farumista Tanskasta. Siellä saksalainen lasinpuhaltajamestari puhalsi minipilleillä monenlaisia miniatyyrejä meidän ihmetellessämme vieressä.
 Läheiseni ja monet ystäväni tietävät minulle tärkeästä harrastuksestani ja täydentävät usein kokoelmiani. Kiitos heille siitä.

Koska nukkekotini on kaapissa, olen laittanut väliseinät niin, että hyllyjen etureunaan jää ikäänkuin ovi. Kuten huomaat, vieressä oikealla pilkistää nukkekotini keittiö.

 Valmiina on myös kappeli. Viimeisin löytöni on Tallinnasta kaunis metallinen kynttilänjalka kastekynttilää varten.  Uusi kastemaljakin on jo paikoillaan. Kauniin pienen käsinmaalatun  ikonin on mieheni hankkinut juuri tätä varten.  Ikoni vasemmalla seinällä on lahja eräältä ystävältäni. Liikuttavat virsikirjat on tehnyt tyttärentyttäreni 5-vuotiaana. Samoin alttaripöydän tulitikkurasioista ja pitsistä.  Ja mitään  en vaihda. Kirkkoharmoni on mieheni saamaa lahja ystävältämme. Lattialla oleva silkkimatto on muisto Dubain matkalta ja hankittu määrättyyn huoneeseen. Tosin silloin ei vielä ollut tietoakaan siitä, että joskus talossa on kappeli! Tuolit ensimmäisestä aikuisnukkekodistani 70-luvun alusta.Virsitaulussa on häävirtemme 135. "Jumala loi auringon kuun..."

Näissä kuvissa muistoni elävät konkreettisissa pienoismalleissa. Tämä on minulle todella merkittävä tapa elää nukkekotielämää. Ja mikä ihaninta, myös mieheni elää tätä kanssani.

TULIAISIA MILANOSTA ITSELLE JA YSTÄVILLE

Milanosta nukkekotimaailma Cosediunaltromondosta löysin ihania tuliaisia. Massasta muotoillut hennot ruusut viehättivät silmää, koska itse en ole perehtynyt massakukkien tekemiseen.

Antiikkiset metallikulhot kirsikkoineen ovat myös em nukkekotikaupasta.

Herkät, amerikkalaisen taiturin nuket niinikään.

Myymälän laatikot ja kaapit olivat varsinainen aarreaitta. Vasemmalla olevia hajuvesipullojakaan en voinut vastustaa. Ja lasipurkkejakin oli kaikenkokoisia!

Mikäli ymmärsin oikein oikeanpuoleisen letin mallisia "suikeita" pikku tomaatteja kasvaa Italiassa vain määrätyillä alueilla, joissa on erityistä mustaa multaa.

Muranosta löytyi mini kokoisia, erivärisiä ja -muotoisia puhallettuja pulloja hylly kaupalla. Ja minä ostin vain kaksi, vaikka ne jos mitkä olisivat olleet ihania tuliaisia. Ja hintakaan ei ollut kuin muutaman euron.

Tyttärentyttäreni sai tuliaisiksi ballerinan muistoksi siitä, että spagaatti sujuu jo mallikkaasti. Mieheni soitinta ei olekaan sitten vaikeata arvata.

Ja lopuksi: legoista näyttää saavan ihan mitä vain.

Leppoisaa loppusyksyä!

LINNUT SAAPUVAT POHJOLAAN - BIRDS ARE ARRIVING TO THE NORTH

Tämän pienen pienen messinkisen kiikarin olen saanut isältäni kauan vuosikymmeniä sitten. Sillä nukkekodin väki voi nyt tarkkailla lintujen muuttoa kesäksi pohjoiseen. Kiikarin paikka on nykyisin muistojeni talossa nukkekoti Sonaatissa.

IHANIA KEVÄTPÄIVIÄ!

KEVÄTKUKKIA - FLOWERS OF SPRING

Nukkekotiharrastajissa on viime päivinä puhuttu paljon Stockmannin myymistä Miniature Garden- puutarhakalusteista. Ihastuin ja hankin muutamia minäkin ja tässä tulos. Kukat olen tehnyt Pascale Garnierin suunnittelemista kukkakiteistä. Kyllä näiden tekeminen on sitten ihanaa!

Kauniita kevätpäiviä!

JOULU KASVIHUONEESSANI - CHRISTMAS IN MY GREENHOUSE

Tervetuloa jouluiseen kasvihuoneeseeni. Kaikki joulukukat olen siirtänyt nyt sinne, koska en ole ehtinyt rakentaa tänä vuonna joulua nukkekoteihini. Pidän kovasti tästä ratkaisusta.

Kasvihuonetta koristaa kaunis hopea-valkoinen kranssi. Sain sen joululahjaksi Maarit Ollilalta. Voi se on niin kaunis.

Lapsuudessani - pula-ajasta huolimatta - äiti oli jostain hankkinut meille jouluksi kieloja. Nämä kielot ovat Mirja Leppäsen puutarhalta hänen taitavista käsistään.

Kaunista ja Siunattua Jouluaikaa