MUISTOJENI NUKKEKOTI - THE DOLLHOUSE OF MY MEMORIES

Iso kaappinukketaloni - MUISTOJENI TALO - on ollut taas pitkään muutoksen kourissa. Olen maalannut kaikki seinät pastellin sävyillä uudelleen. Tapetteja en ole tällä kertaa käyttänyt lainkaan. Valaistuksen olen toteuttanut  pelkästään led-valoilla. Aikoinaan kyllä aloin asentaa sähkövaloja johtoineen, mutta se osoittautui minulle liian haasteelliseksi. Niinpä päädyin ledeihin ja olen tosi tyytyväinen. Tietysti valojen sytyttämisessä ja sammuttamisessa on enemmän vaivaa. Mutta eipä tuo haittaa. Seinä- ja kattolamput ovat kiinni magneeteilla, joten ne voi ottaa helposti käteen ja sytyttää siinä.

Kuvassa vain murto-osa talon lampuista.

Talo on täynnä muistoja vuosikymmenien varrella kohtaamistani iloista ja suruista, juhlasta ja arjesta. Erilaisista minulle tavalla tai toisella tärkeistä tapahtumista, perheestäni, vanhemmistani, lapsuudestani,  aikuisuudestani, ystävistäni... Ja talo täydentyy jatkuvasti. Viimeisin löytöni on Tallinnasta  kaunis metallinen kynttilänjalka nukkekodin kappeliin kastekynttilää varten.

Ensimmäisenä esittelen ruokahuoneen, joka on täysin valmis - tällä erää. Huoneessa on paljon muistoja: isoäitini hopeinen sormustin  viinikuulerina (sitä täytyi vähän muotoilla vasaralla, jotta pysyy pystyssä),  tarjoilupöytä Tukholmasta ensimmäisiltä nukkekotimarkkinoiltani ikinä (innostukseni hypähti pilviin matkan seurauksena),  matto Pariisin ihanalta kirpputorilta Porte Clignancourtissa (silloin ostin sen vain koska pidin siitä. Myöhemmin huomasin, että sehän on hyvä matto). Seinällä  ensimmäinen ristipistominini. Osa huonekaluista ja pikkuesineistä hyvältä ystävältäni Pirkko-Liisalta.  Kukat luonnollisesti omaa käsialaani ja valmistettu Pascale Garnierin upeista materiaaleista. Ruokapöydän tuoleineen olen hankkinut aikoinaan Minimaailmasta, maalannut sen jälleen kerran ja päällystänyt tuolit vaalean vihreällä silkillä sekä punonut niihin nyörit  mieheni suosiollisella avustuksella.  Kaikki lamput ovat ledejä.

Oikealla seinällä oleva hopeinen tarjotin on sekin lahjana saatu. Alla oleva kaunis lasikannu laseineen on muisto Farumista Tanskasta. Siellä saksalainen lasinpuhaltajamestari puhalsi minipilleillä monenlaisia miniatyyrejä meidän ihmetellessämme vieressä.
 Läheiseni ja monet ystäväni tietävät minulle tärkeästä harrastuksestani ja täydentävät usein kokoelmiani. Kiitos heille siitä.

Koska nukkekotini on kaapissa, olen laittanut väliseinät niin, että hyllyjen etureunaan jää ikäänkuin ovi. Kuten huomaat, vieressä oikealla pilkistää nukkekotini keittiö.

 Valmiina on myös kappeli. Viimeisin löytöni on Tallinnasta kaunis metallinen kynttilänjalka kastekynttilää varten.  Uusi kastemaljakin on jo paikoillaan. Kauniin pienen käsinmaalatun  ikonin on mieheni hankkinut juuri tätä varten.  Ikoni vasemmalla seinällä on lahja eräältä ystävältäni. Liikuttavat virsikirjat on tehnyt tyttärentyttäreni 5-vuotiaana. Samoin alttaripöydän tulitikkurasioista ja pitsistä.  Ja mitään  en vaihda. Kirkkoharmoni on mieheni saamaa lahja ystävältämme. Lattialla oleva silkkimatto on muisto Dubain matkalta ja hankittu määrättyyn huoneeseen. Tosin silloin ei vielä ollut tietoakaan siitä, että joskus talossa on kappeli! Tuolit ensimmäisestä aikuisnukkekodistani 70-luvun alusta.Virsitaulussa on häävirtemme 135. "Jumala loi auringon kuun..."

Näissä kuvissa muistoni elävät konkreettisissa pienoismalleissa. Tämä on minulle todella merkittävä tapa elää nukkekotielämää. Ja mikä ihaninta, myös mieheni elää tätä kanssani.

FORSSAN MARKKINAT JA REMU AALTONEN - FORSSA FAIR AND REMU AALTONEN

Tänä vuonna Forssan markkinoilla tapahtui. Legendaarinen Hurriganes´in solisti ja rumpali, kaikkien tuntema hurmaava REMU AALTONEN, saapui markkinoille niinkuin juuri tänään asiaan kuuluikin. Olihan nukketaiteilija TARU ASTIKAINEN saanut juuri valmiiksi näköisnuken hänestä.

   

Tarun kertoman mukaan Remu ei halunnut, että nukke seisoo telineessä ja niin se istuikin arvolleen sopivassa ympäristössä tiukoissa punaisissa silkkihousuissa tuttu takki päällään keppiinsä nojaten.Kyllä olivat malli ja nukke niin samannäköiset, että oikein ihmetellä täytyy. Mutta Taruhan on tosi taitava näköisnukkien tekijä. Senhän moni jo tietää, kun on nähnyt esimerkiksi hänen tekemiään nukkeja Downton Abbey´stä.

Jokainen 35. numeroidusta nukesta on saanut hienon laatikon, jonka seinät ovat punaista samettia ja tuoli antiikkisen ruskea.

Päivä näytti päättyneen juhlaan, jossa  alkupaloina oli  tuoreita ostereita.

++++++++++++++++++++

Toinen mainitsemisen arvoinen tärkeä tapahtuma oli MARIA MALMSTRÖMILTÄ juuti ilmestyneen VÄINÖLÄN JOULU - kirjan julkistaminen.

Sylillinen halauksia ja onnentoivotuksia MARIA! Olet niiden arvoinen. 

Moni näyttikin kulkevan tyytyväisenä uunituore kirja kainalossaan.

Tapaamisiin seuraavassa postauksessa

"KUKKATEHDAS" - "A FLOWER FACTORY"

Viime päivinä olen tehnyt kukkia, kukkia ja vain kukkia. Innostuin niin valtavasti, että piti vain jatkaa. Kyllä on hauskaa.

Erivärisiä tulppaaneita, narsisseja ja orvokkeja...

ruusuja ja valkoisia hortensioita,

papukaijatulppaaneita

ja kaikki matkalla markkinoille, kunhan ne on ensin viimeistelty, sidottu kimpuiksi tai istutettu ruukkuihin. Viime syksyn Suureen Snadiin tuli ihan kamala kiire ja siitä viisastuneena päätin aloittaa ajoissa. Nyt olen aikeissa lähteä maaliskuussa Turkuun.

Ihanaa keskitalvea!

FARUMIN MARKKINOILLA - AT THE FARUM FAIR

Viime viikonvaihteessa olin hyvän ystäväni Leilan kanssa Tanskassa Farumin nukkekotimarkkinoilla. Ja voi miten ihanaa oli ja miten toinen toistaan hurmaavampia juttuja taitavat ihmiset olivat tehneet. Kassa ylittyi tietysti jälleen kerran ja ihania tavaroita löytyi työn alla olevaan kasvihuoneeseen ja vähän muuallekin.

++++++++++++++++++++

Annien pöytä oli niin tulvillaan ihanuuksia, että hermo meinasi mennä ja kasvihuoneeseen löytyi kivoja juttuja.

+

Ihania juttuja oli myös Wyrnan pöytä tulvillaan. Hän ja hänen kauniit tyttärensä tekivät kauppaa minkä ehtivät.

+

Lasinpuhaltajamestari Peter Böhm (email: BoemPeter.Ernstthal@-online.de) puhalsi minilaseja ja pulloja minkä ehti myös markkinoilla. Sitä vain en voi käsittää, etten ottanut puhaltamisesta kuvaa. Se näytti  upealta. Häneltä ostimme kauniit kannut ja niihin kuuluvat jalkalasit.

+

Olin päättänyt ostaa sini-harmaan "voipytyn" ja niin tekijä Lisbeth Pedersenin pöytä olikin ensimäisenä. Valikoima oli valtava ja messut vasta alussa.

+

Belgialaisen nukkemestarin pöytä oli huoneessa, jonka löysimme vasta viittä vailla sulkemisajan. Ja meidän suureksi suruksemme kassakin oli jo tyhjä. tosin valmiit puetut nuket olivat todella arvokkaita, mutta hänellä oli myynnissä myös runsas valikoima erilaisia kittejä.  Onneksi hänellä on online-shop, josta voi tehdä hankintoja niin halutessaan.

+
CC 

Kotte Toyn kitit houkuttelivat ihmettelemään ja valitsemaan taas jotakin uutta. Kaunis Selma Lagerlöfin onpelupöytä ja siihen kuuluvat tuolit vaihtoivat omistajaa. Onneksi Cotte Toy tulee kesäkuussa Lahden markkinoille.

+

Mukava tuttavuus oli myös Lena ja Aleksandra Nobaek (email: lenanobaek@gmail.com). Kauniisti toteutettuja huonekaluja ja monenlaisia muita minijuttuja. Kaikki sävy sävyyn.

+

Hurmaava saksalainen vanhempi pariskunta Hans-Jurgen Seitz ( puh. 0173-3735442) vaimoineen oli tuonut markkinoille monenlaista. Mm kauniisti taottuja vanhanmallisia saranoita, helloja, kiukaita, mankeleita yms.

+

Siinä tohinassa jäi monilta myyjiltä ottamatta yhtystietoja, mutta laitan siitä huolimatta tähän vielä muutamia kiinnostavia kuvia.

+

Nämä tuolit olivatkin sitten hotellimme vitriinissä!

Markkinaterveisin

Lapsuuteni perhosharrastus - I have had a hobby: butterflies

Alkukesän puuhat huvilallamme ovat vieneet minut kokonaan pois rakkaan harrastukseni parista. Edellisestä postauksesta on jo lähes  kuukausi. 

Lapsena harrastin perhosten keräämistä. Tulirokossakin hyppäsin ikkunasta ulos, tempaisin haavin - joka odotti ikkunan ulkopuolella - käteeni ja viiletin yöpaidassa pitkin pihaa perhosten perässä. Ja siitäkö äiti tykkäsi! Tänään tuli sopiva hetki ottaa muutamia kuvia harrastukseeni liittyvistä,  jo jonkin aika sitten hankkimistani ihanista mineistä.

Perhoshaavin ja myrkkypurkin hankin jo muutama vuosi sitten Wanhanajan lelumarkkinoilta. Ne ovat Susannan valmistamia.

Harratukseen kuului myös perhostoukkien kasvatus. Niitä kerättiin ja ruokittiin asiaankuuluvalla tavalla. Koteloituneena ne selvisivät talven yli ja keväällä niistä kuoriutui perhonen, joka joutui suoraan myrkkypurkkiin.


                                                   *********************

 

Siinä se nyt on. Hortensian kukalla. Kauan pehmustetussa purkissa säilytetty ihme - vain 3 mm kokoinen perhonen. Se ja seuraavissa kuvissa oleva 5 mm  perhonen ovat  Julian  taitavista käsistä. Suruvaippa on omasta kokoelmastani.

 Kauniita kesäpäiviä toivottaen