Tervetuloa taloon!

Nukkekoti Sonaatti on muistojeni talo. Sen kerroksissa ja huoneissa on paljon muistoja elämäni varrelta. Kun katson jotakin pientä yksityiskohtaa, mieleeni palaa se ja se tapahtuma, se ja se henkilö, se ja se matka. Se onkin talon tarkoitus. Talo muistuttaa minua tärkeistä asioista.

Talo on saanut lopullisen nimensä aivan viime päivinä, vaikka se on elänyt kanssani jo vuosikymmeniä. Ensin Lundbyn talossa milloin kerros - milloin rivitalona. Sitten uudessa vaaleanpunaisen kerrostalossa (sen tuunaus on vuorossa seuraavana), josta se muutti tähän tammiseen liinavaatekaappiin.

Talo elää koko ajan ja vuosikymmenistä huolimatta siellä on edelleen osittain keskeneräistä. Tumman ruskeat huonekalut ovat lähes kaikki 70-luvulta. Se oli sen ajan muoti. Silloin ei ollut aavistustakaan valkoisista tai muun värisistä ihanista kalusteista ja tavaroista. Ei ainakaan minulla. Silloin ostin melkein kaiken ja tein vain jotain pientä itse - myös ihmiset, kuten voit huomata. En tullut ajatelleeksikaan, että olisin voinut tehdä itse.